Fihlman, A., Kankkunen. K., Rajala, C. & Salonen, H. (2025): Kuolema ja monilajisuus – ääniä katoavaisuuden rajalta

Tämä on podcast-sarja elämästä, kuolemasta ja siitä, mikä jää jäljelle.
Sarjassa pysähdytään kuoleman äärelle monilajisesta näkökulmasta. Keskustelemme eri alojen asiantuntijoiden, tutkijoiden ja taiteen tekijöiden kanssa siitä, miten kuolema näyttäytyy osana elämän kiertoa, lajienvälisiä suhteita ja yhteistä maailmassa olemista.
Jaksot kuljettavat kuulijaa surun, katoavaisuuden ja rituaalien teemoihin, mutta myös avaavat kuolemaan liittyviä valtarakenteita ja normeja. Sarja on osa taidekasvatuksen pedagogista projektia. Sen tarkoituksena ei ole tarjota valmiita vastauksia, vaan herättää kysymyksiä. Se kutsuu kuuntelemaan epätietoisuutta, keskeneräisyyttä – ja sitä, mitä ei aina voi sanoittaa.

Oppimateriaali on suunniteltu herättämään pohdintaa ja rohkaisemaan kuolemaan liittyvien aiheiden käsittelemiseen opetuksessa.

Jaksot ja vieraat

Jakso 1

Materiaalin kiertokulku, suru ja lohdullisuus

Tiina Pusa
Taidekasvatuksen tutkija, joka toimii Aalto-yliopistossa kuvataidekasvatuksen vanhempana yliopistonlehtorina ja taiteen ja median laitoksen opetusvastaavana. Hänen tutkimuksellisina kiinnostuksensa kohteina ovat taiteen ja taidekasvatuksen yhteiskunnalliset ja lajienvälisyyteen liittyvät aiheet.


Ensimmäisessä jaksossa Tiina Pusa kertoo omasta praktiikastaan ja sienten merkityksestä siinä. Keskustelemme siitä, miten sienet ulottavat rihmastonsa osaksi monilajista kiertokulkua ja millainen rooli Bruno-koiralla ja sienikävelyillä on. Pysähdymme myös surun äärelle – mitä kuolema merkitsee, ja voiko sienet tarjota lohtua?

Jakso 2

Mehiläiset, myytit ja kuoleman moniulotteisuus

Ulla Taipale
Taiteilija, kuraattori ja kulttuurintuottaja, jonka työ liikkuu taiteen, tieteen ja ekologisen tutkimuksen rajapinnoilla.

Maija Butters
Kulttuuriantropologi, tietokirjailija ja taiteilija. Hän tutkii esimerkiksi rituaalien, surun, pyhyyden ja kuoleman merkityksiä eri kulttuurisissa konteksteissa.

Toisessa jaksossa puhumme kuolemasta monella tasolla – yksilöllisenä, lajienvälisenä sekä kulttuurisena ilmiönä. Keskustelussa nousee esiin mehiläisten erityinen asema ihmiskunnan historiassa – millaisia myyttejä liittyy mehiläisiin ja miten ne kytkeytyvät kuoleman ja tuonpuoleisen kuvastoon? Pohdimme myös, mikä on taiteen rooli monilajisen kuoleman
käsittelyssä, ja miten kuolemaa voidaan tänä päivänä käsitellä yhteiskunnassa; luonnon, uskonnon ja taiteen leikkauskohdissa. Pysähdymme myös inhimillisen kuoleman äärelle – millaisia mahdollisuuksia meillä on kohdata ja hyväksyä haurastuminen, vanheneminen ja elämän rajallisuus?

Jakso 3

Eläimyys, kuolevaisuus ja vallan kielet

Terike Haapoja
Monitieteinen kuvataiteilija, kirjoittaja ja tutkija, jonka työ liikkuu taiteen, filosofian ja yhteiskunnallisen ajattelun rajapinnoilla.

Laura Gustafsson
Kirjailija, dramaturgi, jonka tuotanto liikkuu kirjallisuuden, teatterin, visuaalisen taiteen ja yhteiskunnallisen aktivismin rajapinnoilla.

Kolmannessa jaksossa sukellamme kuolevaisuuden, eläimyyden ja vallan kysymysten risteykseen. Kahden eri taiteenalan tekijän yhteistyö avaa eläimen käsitettä ei vain toislajisena olentona, vaan myös sosiaalisena konstruktiona, johon myös ihminen on kietoutunut. Keskustelemme siitä, miten kapitalismi hyödyntää eläimyyttä ja tuottaa kuolemaa ja miten kuolevaisuuden sekä haavoittuvuuden ymmärtäminen on eettisen
ajattelun ytimessä. Jakso avaa myös erontekojen ja epäinhimillistämisen vaikutuksia, ja kuinka eläimen käsitettä tarkastellaan sosiaalisena rakennelmana, joka on monin tavoin kietoutunut historiallisiin ja yhteiskunnallisiin vallan muotoihin.